|
TIETOA FINNMARKIN MAAKUNNASTA
Pohjoiskalotin läänejä ja maakuntia koskevassa sarjassamme
vuorossa on nyt Finnmark, joka on Norjan ja Euroopan pohjoisin maakunta.
Finnmarkin pinta-ala on lähes 49.000 neliökilometriä, mikä vastaa 15
prosenttia Norjan mantereesta. Maakunnan itäisen ja läntisen osan välimatka
on lähes 1000 kilometriä. Finnmarkin asukasluku 73500 henkilöä tekee siitä
Norjan harvaan asutuimman alueen, sillä siellä on vain 1,5 prosenttia koko
maan väestöstä.
Finnmarkin maakuntaan kuuluu 19 kuntaa, joista Alta on suurin
(yli 19000 asukasta). Hallinnollinen keskus on Vesisaari, jossa asukkaita on
6100. Muita isompia paikkakuntia ovat Hammerfest (lähes 10000 asukasta) ja
idässä Venäjän rajalla sijaitseva 7000 asukkaan Kirkkoniemi lähitaajamineen.
Karasjoen 2700 asukkaasta ja Kautokeinon 2900 asukkaasta suurin osa on
saamelaisia.
Finnmarkin naapurina etelässä ovat Lappi, Norrbotten ja
Tromssan maakunta sekä pohjoisessa Jäämeri ja Barentsin meri.
Hurtigruten-laivalinja kulkee Finnmarkin rannikkoa pitkin niin, että sen
päätesatama on Kirkkoniemi.
Kalastus on Finnmarkin tärkein elinkeino. Muita työllistäjiä
ovat Snöhvit-kaasuesiintymät Hammerfestin ulkopuolella, öljy- ja
energiateollisuus, poronhoito ja matkailu. Erityisesti Nordkapp houkuttelee
paljon turisteja kaikkialta maailmasta.
Finnmarkilla on Pohjois-Tromsin kanssa alempi verotusaste,
vapautus työnantajamaksuista ja alemmat sähkötariffit kuin muualla Norjassa.
Kaikilla läänissä asuvilla ja työssäkäyvillä on myös vuosittain oikeus
verottomaan opintolainan kuoletukseen, jonka suuruus on enintään 10 % lainan
kustannuksista, kuitenkin enintään 25 000 kruunua vuodessa.
Uutisia:
|
Finnmark
panostaa nuorisoon
ja rajat ylittävään yhteistyöhön |
-On tärkeää saada nuoret jäämään kotiseuduilleen ja saada
poismuuttaneet nuoret palaamaan takaisin asumaan ja elämään
tänne Finnmarkiin. Näin sanoo Pohjoiskalotin neuvoston jäsen
ja Finnmarkin maakunnan varapuheenjohtaja Ann Solveig
Sörensen.
Lue >> |
 |
|
Kalastus ja öljyntuotanto tärkeitä
elinkeinoja Finnmarkissa |
|
Finnmarkin maakunnan neljä tärkeintä elinkeinonalaa ovat
-
kalastus, poronhoito ja muu
elintarviketuotanto
-
energiantuotanto, johon sisältyy
öljyteollisuus, kaasuntuotanto ja tuulivoima
-
matkailu ja kulttuuri
-
kaivannaistoiminta ja mineraalientuotanto
Lue
>>
|
_small1.gif) |
|
Hanke lisää rajat ylittävää kaupankäyntiä |
|
Pienet ja keskisuuret yritykset käyvät enemmän kauppaa rajan
yli pohjoisimmilla alueilla. Rajaesteitä on vähemmän ja
uusia verkostoja rakennetaan.
Nämä ovat
Business Network over the Northern Borders –interreghankkeen
tavoitteita.
Hanke pyrkii vähentämään myös sellaisia rajaesteitä, joita
esimerkiksi erilaiset tullimääräykset tai tulliasemien
aukioloaikojen rajoitukset aiheuttavat.
Lue
>>
|
 |
|
Interreg-hankkeella rajatonta hoivaa |
|
Suomessa Inarin kunta ja Norjassa
Sör-Varangerin kunta toteuttavat yhdessä Interreg-hanketta,
jonka tavoitteena on tarjota rajatonta hoivaa.
Lue
>> |
 |
|
Finnmarkin korkeakoulu satsaa pohjoiseen yhteistyöhön |
|
Altassa on maailman pohjoisin korkeakoulu. Se
panostaa kansainväliseen yhteistyöhön pohjoisilla alueilla.
-Olemme osa Arktista yliopistoa, joka on
polaaristen yliopistojen, korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten muodostama verkosto, kertoo professori
Ingvar Hauge, joka toimii Finnmarkin korkeakoulun dekaanina.
Lue
>>
|
 |
|
Tutkimustoimintaa Altassa: Porot hidastavat ilmastonmuutosta |
Pohjoiskalotin arktinen tundra voidaan
säilyttää porojen, lampaiden ja pienten jyrsijöiden avulla.
Näin päättelee Pohjoismaiden suurin tundran ja
ilmastontutkimushanke, jota Finnmarkin korkeakoulussa
toteutetaan.
Lue
>> |
 |
|
Kautokeinossa maailman ainoa saamelaiskorkeakoul
|
|
Kautokeinossa, keskellä Finnmarkin
tunturiylänköä, sijaitsee maailman ainoa saamelainen
korkeakoulu ja ammattikorkea.
-Meillä on oppilaita koko Pohjoiskalotilta,
mutta myös monista muista maista, Sami allaskuvlan
hallintojohtaja Marit Meloy Utsi kertoo.
Lue>>
Yhteinen saamenkoulu yli rajan
-Tavoitteemme on rakentaa rajan yli yhteinen
saamelaiskoulu ja esikoulu tänne Tenojokilaaksoon. Näin
kertoo Håvald Hansen Tanan kielikeskuksesta.
Lue
>> |
 |
|
|
|
|
|
|
2011
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 4/2011
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 3/2011
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 2/2011
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 1/2011
2010
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 4/2010
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 3/2010
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 2/2010
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 1/2010
2009
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 6/2009
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 5/2009
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 4/2009
Pohjoiskalotin neovosto
- Uutiskirje 3/2009
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 2/2009
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 1/2009
2008
Pohjoiskalotin neovosto -
Uutiskirje 3+4/2008
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje
1+2/2008
2007
Pohjoiskalotin neovosto
- Uutiskirje 5/2007 /web
Pohjoiskalotin neovosto
- Uutiskirje 4/2007
/web
Pohjoiskalotin neovosto -
Uutiskirje 3/2007
/web
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 2/2007
/web
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 1/2007
/web
2006
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 5/2006
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 4/2006
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje
3/2006
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 2/2006
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 1/2006
2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 5/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 4/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 3/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 2/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 1/2005
2004
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 5/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 4/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 3/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 2/2005
Pohjoiskalotin
neovosto - Uutiskirje 1/2005
2003
Pohjoiskalotin neovosto - Uutiskirje 1+2/2005 |
|
.gif)
